Liikunta-alalla, kuten myös kuntoutusalalla, peruskoulutus antaa vain esimaun asioiden todellisesta syvyydestä, sekä tietenkin opettaa ajattelemaan ja hankkimaan tietoa systemaattisesti. Varsinainen oppiminen tapahtuu työssä ja asiakkaiden avulla, mutta tarvitaan myös ajatuksia herättäviä koulutuksia ja kohtaamisia kollegoiden kanssa. Täydennyskoulutus onkin tärkeä osa liikunta- tai kuntoutusalan ammattilaisen ammattiosaamisen kehittämistä, ja ne kuuluvat valmentajien, personal trainereiden, liikunnanohjaajien, fysioterapeuttien ja muiden ammattilaisten vuosikalentereihin.

Koulutukset ovat kuitenkin arvokkaita, eikä niitä voi ajankäytöllisistäkään syistä käydä loputtomia määriä vuoden aikana. Seuraavassa esitänkin ajatuksia siitä, miten itse olen ratkaissut tämän runsauden pulman.

Oikein valitut lisäkoulutukset

Lähikoulutukset ovat täydennyskoulutusten euromääräisesti arvokkainta antia, sillä kouluttajan palkkio ja tilavuokrat ynnä muut kulut nostavat hinnan helposti useisiin satoihin euroihin per henkilö muutaman päivän kurssista. Jos taas puhutaan useita viikkoja tai kuukausia kestävistä koulutuksista, joissa on useita moduuleja, niin hinta on tuhansia — kuntotusalalla jopa kymmeniä tuhansia — euroja. Koska rahaa saa halutessaan poltettua koulutuksiin enemmän kuin sitä ehtii työstään ansaita, niin ammattiosaamista täydentävät koulutukset kannattaa valita oman kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Kehittämissuunnitelma voi olla vapaamuotoinen hahmotelma siitä, minkä ammattitaidon osa-alueen kehittäminen vie omaa osaamista (kustannus)tehokkaimmin seuraavalle tasolle. Tarpeet kumpuavat tietenkin suoraan työelämästä, mutta niiden määrittelyssä voivat auttaa esimerkiksi seuraavat kysymykset:

  1. Mitkä ovat vahvuuteni ammattilaisena (valmentajana, fysioterapeuttina yms.)?
  2. Missä asioissa koen toistuvaa tarvetta turvautua kollegoiden tai kirjallisuuden apuun ongelman ratkaistakseni?
  3. Haluanko tehdä vahvuuksistani todellisia erottautumistekijöitä vai keskittyä tällä hetkellä osaamisalueeni laajentamiseen?

Nykypäivänä yleistietäjien aika on ohi, ja jokaisella ammattilaisella on hyvä olla jokin erikoisalue, josta tietää tavallista enemmän. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö tietoa ja ymmärrystä olisi hyvä laajentaa jatkuvasti myös muilla osa-alueilla. Lyhyellä perspektiivillä on kuitenkin tehtävä priorisointia, mikäli haluaa herättää luottamusta osaamisellaan asiakkaidensa silmissä.

Suunnittelua paperille
Oman osaamisen kehittämissuunnitelma varmistaa ammattitaidon kehittymisen ja sen, että rahaa ei tule tuhlattua ns. turhiin koulutuksiin.

Tein itse jo fysioterapeutiksi opiskellessani päätöksen, että haluan ymmärtää kuormitusfysiologiaa, valmennusta ja erityisesti voimaharjoittelua syvällisesti. Käytinkin useita vuosia tiiviisti näiden aihepiirien opiskeluun, eikä tahti ole sittemminkään laantunut. Samalla työskentelyni on siirtynyt vuosi vuodelta enemmän valmennukseen ja koulutukseen, ja olen joutunut jonkin verran tinkimään varsinaisesta fysioterapian alan lisäkouluttautumisesta ja tutkimuskirjallisuuteen perehtymisestä. Voin siis todeta kehittyneeni enemmän fyysisen valmennuksen kuin fysioterapian saralla edeltävien vuosien aikana.

En näe asiaa kuitenkaan ongelmana, sillä olen tehnyt tietoisen prioriteettivalinnan, joka on myös tukenut ammatillisia tavoitteitani matkan varrella. Mikään ei estä minua jatkossa keskittymästä entistä enemmän myös fysioterapian tutkimusnäyttöön ja osallistumaan mielenkiintoisiin koulutuksiin. Siksi suosittelen kaikille lisäkoulutuksia miettiville pohtimaan edellä mainittuja kysymyksiä ja tekemään selkeitä valintoja, jotta rajallisista resursseista itseopiskeluun ja täydennyskoulutuksiin osallistumisesta saa parhaan hyödyn.

Verkkokurssit ammattiosaamisen täydentäjinä

Lähikoulutuksiin osallistumista rajoittavat taloudellisten syiden lisäksi usein myös aikataululliset syyt: koulutukset ovat järjestäjän valitsemana ajankohtana, mutta oma työ tai elämäntilanne ei välttämättä jousta siinä mittakaavassa, että osallistuminen koulutukseen juuri sinä ajankohtana olisi mahdollista. Suomi on pieni maa, eikä samaa koulutusta järjestetä välttämättä useita kertoja vuodessa — ei etenkään, jos kyseessä on ulkomailta tuleva ammattikouluttaja, jolla on kysyntää ympäri maailmaa.

Onneksi myös kotimainen ja kotimaisin voimin tuotettu koulutustarjonta on ollut viime vuodet kasvussa, sillä Suomessa on sekä liikunta- että kuntoutusalan ammattiosaamista, joka on täysin verrattavissa maailman ”kärkeen”. Tiedonsaanti ei ole enää riippuvaista siitä, missä asuu. Mutta mikä parasta, tietoa voi nykyään saada erinomaisesti muotoiltuna myös suoraan työpöydälle tai kotisohvalle erilaisten verkkokurssien, webinaarien ja muiden verkon välityksellä tapahtuvien koulutusten kautta.

Ammattilainen opiskelemassa
Osaamisen täydentäminen verkkokursseilla on ajankäytöllisesti järkevä vaihtoehto.

Verkkokursseihin liittyy ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja toisaalta puutteita, jotka vain lähikoulutus voi tarjota. Ehdoton hyöty on kuitenkin siinä, että hyvin rakennettua verkkokurssia voi opiskella täysin omassa tahdissa ja peilaten tietoa omaan ajatteluunsa. Hyvä verkkokoulutus ei tuputa yhtä ainoaa näkökulmaa, vaan herättää ajattelemaan ja rakentamaan omannäköistä kokonaisuutta työskentelyyn. Tietysti on mukava poimia myös konkreettisia työkaluja oman työskentelynsä tueksi.

Verkkokurssien negatiivinen puoli liittyy yksipuoliseen kommunikointiin, jossa opiskelija toimii tiedon vastaanottajana ilman mahdollisuutta esittää kysymyksiä tai vastaväitteitä. Myös kommunikaatio ja verkostoituminen kollegoiden kanssa jää verkkokurssista helposti uupumaan. Usein asiaa tietysti kompensoidaan verkkokoulutusten matalammalla hinnalla suhteessa lähikoulutuksiin. Hyvin toteutettu verkkokoulutus voi kuitenkin olla myös interaktiivinen: esimerkiksi omalla verkkokurssillamme Voimaharjoittelun suunnittelu ja ohjelmointi olemme ratkaisseet asian niin, että kurssin aikana meille voi esittää kysymyksiä ja kurssin lopputyöstä opiskelija saa yksilöllisen palautteen.

Avoimen AMK:n ja yliopistojen koulutustarjonta

Ei kannata myöskään unohtaa maamme suurimpia kouluttajia eli ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joiden tarjonnasta löytyy sekä varsinaisia täydennyskoulutuksia että avoimen opiskelun tarjontaa lähes kaikilta ammattialoilta. Onkin mukava virkistää ajatteluaan kursseilla, jotka eivät suoraan ole oman ammattitoiminnan ytimessä, mutta vaikuttavat positiivisesti omaan ajatteluun. Liikunta- ja kuntoutusalalla tällaisia kursseja voivat olla esimerkiksi vuorovaikutukseen, ravitsemukseen tai vaikka esiintymiseen liittyvät koulutukset.

Avoimet AMK:t ja yliopistot tarjoavat opintoja melko edullisesti, ja usein erilaiset opintokokonaisuudet ovat vielä edullisempia. Kursseista saa pisteitä, jotka ovat hyväksiluettavissa vähintäänkin saman koulun tutkinto-opiskelussa — koskaan ei tiedä, milloin kipinä uuteen tutkintoon iskee. Toki myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai maisteritutkinto ovat erinomaisia koulutusvaihtoehtoja silloin, kun haluaa edistää ammattiosaamistaan hieman pidemmällä aikavälillä, kuin yhden kurssin tai opintokokonaisuuden verran.

Itse opiskelenkin tällä hetkellä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, joka sai kipinänsä avoimen amk:n opintojen kautta. Kyseessä on fysioterapian yamk-tutkinto, mutta varsinainen opintolinja on Digitaaliset ratkaisut, jonka valitsin oman yritystoiminnan kehittämistä silmällä pitäen. Tavoitteena ei siis ole edistää fysioterapian käytännön taitoja, vaan oppia ja kehittää omaa (digitaalista) fysioterapia-, valmennus- ja koulutustoimintaa laajemmassa mittakaavassa. Suosittelenkin tutustumaan tarkoin koulutuksen sisältöön, jos yamk- tai maisterintutkinto kiinnostaa.

Yksilöllinen opintopolku on palapeli

En usko, että alallamme liikunnan tai kuntoutuksen kentillä ammattilaiseksi voi kasvaa ainoastaan ”isoja koulutuksia” käymällä. Tarvitaan useita erilaisia näkökulmia ja keskusteluja eri asiantuntijoiden ja kollegoiden kanssa, ennen kuin oma tulokulma asioihin vahvistuu. Tietoa on hyvä kerätä paitsi koulutuksista, niin myös lukemalla aktiivisesti oman alan kirjallisuutta ja tutkimuskirjallisuutta, ja peilaamalla sitä omaan työskentelytapaan. Tuuliviiri ei tarvitse olla, mutta on hyvä olla avoin uudelle tiedolle eikä lukittautua tuttuun ja turvalliseen tapaan työskennellä.

Palapelin kasaamista
Ammattiosaaminen muodostuu tiedon palasista, jotka voi hankkia ympäri maailmaa ja joista voi rakentaa ehyen kokonaisuuden oman ajattelun avulla.

Vallitseva korona-aika on muokannut monen liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaisen työskentelyä kovalla kädellä. Uusia työvälineitä on otettu käyttöön ja toimintatapoja jouduttu muuttamaan. Uskon silti, että monelle työtapojen muutos on avannut myös uusia mahdollisuuksia ja näkemyksiä työskentelyyn, kenties jopa edistänyt asiakkaan kokemaa lisäarvoa työskentelystä. Nyt pikku hiljaa, kun voimme taas palata lähityöskentelyyn ja entisiin tapoihimme, niin otetaan mukaan ne uudet käytänteet, jotka auttoivat monipuolistamaan palvelujamme tiukan paikan aikana.

Categories: Yleinen

0 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *